Huihai, mä oon niiiiiin kipee!

Jalkoihin sattuu ja takapuolta särkee! Harrastin tänään erästä hevosurheilun muotoa nimeltä ratsastus. Kävin Elinan luona kokeilemassa sellaista pienenpientä poniinia. Paloma Picasso on reilusti yli 170 cm korkea ja massakas tamma. Norsu. Luojan kiitos Elinalla oli penkki, josta pääsin kyytiin.

Miksi siis vaihdan lajia? No enkä vaihda, haluan vaan vaihtelua ja kehittyä paremmaksi. Ja toiveissa on joskus se islanninhevosharrasteohjaajan tutkinto. Siihen tarvitaan näytöt koulupuolelta KN Specialista ja estepuolelta myös. Issikalla ei kuulema saa tehdä, eikä ihan kylmiltään irtoa isollakaan hevosella.

Kyllä jännitti! Viimeksi olen ison hevosen selässä käynyt joskus reilu vuosi sitten Kimmon tallilla tunnilla. Sekin oli tallin pienin hevonen, eikä tuntunut niin kauhean erilaiselta normaaliin verrattuna. No tämä Piksu sitten. Elinankin mielestä sillä on "vähän haastava" ravi istua. Jaa, että vähän! Ekat kierrokset meni ihan harakoille ja juuri ja juuri kestin kyydissä. Passitahtisen pienen issikkaponin kyydissä ravin yrittäminen on ehkä maailman yksinkertaisin asia tämän jälkeen.

Olen kuitenkin ratsastanut isoilla hevosilla seitsemisen vuotta aikoinaan ja kyllä sen istunnan sitten jostain kaivaa, kunhan alkuun pääsen. Olen myös käynyt Elinan luona hänen entisillä hevosillaan satunnaisesti ratsastamassa, mutta ne ovat olleet a) pienepiä, b)pienempiravisia.

Kivaa kuitenkin oli! Ja jalat tuli ihan kipeeksi, sillä Piksua pitää ratsastaa paljon pohkeilla eteen, eteen, eteen ja sitten vaan vähän pyydystää edestä kiinni, jotta saa kevyen tuntuman.

Tässä kuva Elinasta ja Piksusta. Kuvittelen itseni tuohon Elinan paikalle jossain hamassa tulevaisuudessa. :) Kuva on viime kesän kisoista Elinan arkistoista.

Piksu on nyt sitten mun opetteluponi... Ei tartte huonosta ainakaan aloittaa!